Jumppatyttö

Roller derby jäi tällä viikolla aika vähiin, mutta muuten oon tohon mun liikuntasaldoon aika tyytyväinen. Vielä alkuvuodesta en olis millään ikinä uskonut, jos joku ois väittäny mun loppuvuodesta puuhailevan vapaa-ajallani jotain tämmöstä ja vielä kirjaavan kaiken HeiaHeiaan. Torstaina tunsin lihaksissani edellisen päivän treenin, mutta olin luvannut mennä kokeilemaan bodypumppia. Ja mä menin. Sari opasti mua painojen kanssa, olisin ollu kyllä aivan hukassa jos olis pitäny mennä yksin. Pienilläkin painoilla se oli aika hullun rankkaa, mut selvittyäni hengissä olin aika tyytyväinen itseeni. 

Mut ne perjantain ja lauantain fiilikset. Mä en ikimaailmassa oo osannu ees kuvitella, että lihaskipu voi yltyä niin kovaksi. En oo tosiaan koskaan saanu mitään paikkaa niin kipeeksi, etten pysty itse harjaamaan tukkaa tai laittamaan takkia päälle. Perjantai oli vielä ihan siedettävä päivä, kipu tuntui lähinnä jaloissa ja esti mua menemästä kyykkyyn. Mut lauantai oli jotain aivan hirveetä! En ensinnäkään nukkunut koko yönä juuri yhtään, kun jokapaikkaan sattui niin paljon. Aamulla sain jotenkin ihmeen kaupalla letitettyä tukan (ja pestyä naaman toisen käden sormenpäillä), mut illan tullen en enää saanut avattua sitä tukkaa. Onneks mulla on henkilökohtainen palvelija täällä. :--D Välillä aattelin etten enää ikinä harrasta liikuntaa jos se aiheuttaa tämmöstä tuskaa, mut oli se toisaalta aika koomistakin... Tänään oon jo pystynyt toimimaan lähes normaalisti. Huomaa ettei oo paljoo habaa treenattu aiemmin haha!