maanantai 30. huhtikuuta 2012

Kymmenen kuukautta

Jos muuten tuntuu, ettei oo kehittyny Roller derbyssä ja yleisesti ottaen luistelussa juuri yhtään, ni kannattaa lukea omia viimekesäisiä ja -syksyisiä postauksia aiheesta. Voi kyllähän mä oon kehittynyt ihan valtavasti! Käydäänpä vähän läpi näitä juttuja!   

Kesäkuu 2011. Päivä jona vihdoin sain omat luistimet!

22. kesäkuuta oon ollut treenaamassa ekaa kertaa, pelännyt kaatumista ja todennut, etten uskalla vielä yrittääkään crossovereita. Viikkoa myöhemmin oon kirjoittanut onnistumisen riemua hihkuen, että oon vihdoin uskaltanut nostaa jalkaa toisen eteen ja SIRKLATA. VAU! Heinäkuussa mun kunto on ollut ihan naurettavan huono. Kahden minuutin täysiä luistelu on saanut mut ihan kuoleman kieliin, ja oon ollut jo ihan poikki Sarkolaan luistelusta, vaikka sinne ei mun silloisesta kodista tullut matkaa kai kilometriäkään. Silloinkin oon taittanu osan matkasta kävellen, kun en oo uskaltanut mennä alamäkeen, tai uskonut jaksavani nousta ylämäkeä. Ihan heinäkuun alussa ollaan vetästy ihan ekat harjoitusjamit KRR:n Blondin johdolla, jammeri ja blokkeri vastaan kolme blokkeria. Ja miten jännittävää se onkaan sit ollut! Muistan kun toivoin, etten vaan joutuis jammeriks. Se tuntu niin hirveen vaikeelta ja pelottavalta hommalta silloin. Heinäkuun lopussa meillä oli ekat offskates hitting -treenit ja elokuussa päästiin kokeilemaan hittausta ekaa kertaa ihan luistimillakin. Silloin tuntui pelottavalta luistella lähelle toista ihmistä, kun pelkäsi vaan renkaiden sotkeutuvan toisiinsa. 23. elokuuta oon antanut itelleni kolme ohjetta: 

  • Älä kilju/karju/rääkäse kun otat osumaa ja menetät tasapainon. 
  • Älä tartu vastustajiin jos tuut takaa liian kovaa. Sitä jarruttamista vois siinä kohtaa kokeilla mieluummin. 
  • Älä kitise ja valita jos oot hengästyny tai johonki sattuu. Ei sitä oo hauskaa kuunnella! 

Syyskuussa tehtiin time trialit, ja sain viidessä minuutissa tulokseksi 25 kierrosta. Tätä en oo itseasiassa tehnyt ollenkaan ton syyskuun jälkeen, pitäis varmaan testata taas. Makasin ihan kuoleman kielissä parkkihallin lattialla ton viisminuuttisen jälkeen, mut fiilis oli ku voittajalla. Tän jälkeen oon aika nihkeesti kirjotellu mitään aiheeseen liittyvää, mut marraskuulta löytyy merkintä jossa kerron kuolleeni 5 min hölkkää + parikyt minsaa lihaskuntosettejä + 5 min hölkkää -kombosta. Ja tossa pahinta on nimenomaan ollut toi hölkkääminen, joka tuli mulle silloin ihan uutena juttuna. Joulukuussa oon suorittanut vihdoin minimum skills -testit ja tammikuussa Tukholman bootcampilla scrimmasin ekaa kertaa. Se oli sekavaa settiä silloin se!

Heinäkuu 2011 ja ekat offskates hittingit.

Ja mikä on tilanne nyt, kymmenen kokonaista kuukautta Roller derbyä aktiivisesti harrastettuani? No mä osaan jarruttaa ja ihan oikein pysähtyäkin. Mä osaan crossoverit kumpaankin suuntaan, vaikkakin vasemmalle ne sujuu edelleen luontevammin. Uskallan luistella alamäkeen ja selviän ylämäestä. Jaksan luistella kaks minuuttia täysillä ilman, että tarvii pussailla maaperää välillä. Oon lakannut kiljumasta ja tarttumasta vastustajiin, mutta oppinut kuitenkin tarttumaan enemmän omiin kavereihin, mikä on hyvä juttu. Omasta mielestäni en oo enää kitissytkään. Tätä muutosta en ollut ees tajunnut ennen kuin luin näitä läpi! Oon scrimmannut tän vuoden aikana jo useita kertoja ja löytänyt ehkä vähän jo jotain järkeä siihenkin toimintaan. Sooloilu on ollut mulle yks iso ongelma, josta oon pyrkinyt eroon. Seuraavassa pelitilanteessa (ens viikonloppuna Barcelonassa, jaiks!!) mun isoin tavoite on se, että pysyn suunnitelmassa enkä jätä omaa paikkaani. Ja uskon onnistuvani siinä! Oon oppinut jammerina löytämään kolot pakasta ja puskemaan läpi seinistä. Kestävyys ei edelleenkään oo mitenkään kehuttavalla tasolla, mutta ainakin nyt huomaan kehittyneeni siinäkin ees vähän. Tänään treeneissä opin tekemään hockey stopin. Mä kehityn, ihan oikeesti!

Heinäkuu 2011

Oon tosi ylpee meien joukkueesta, jossa on tässä vaiheessa jo monta taitavaa pelaajaa. Pidempään pystyssä olleilla joukkueilla on se etu, että niillä on iso läjä entuudestaan tosi taitavia luistelijoita. Semmosessa porukassa imee ihan huomaamattaan itseensä uusia tietoja ja taitoja nopeessakin ajassa. Me ollaan sähelletty keskenämme samalla, kun meien ainoo ennestään osaava ihminen (eli tietysti Riina) viheltää pilliin ja koittaa takoa meien päähän jotain ohjeita. Mut nyt kun me jo vihdoin osataan jotain, niin voidaan olla avuksi meien uusilla fresh meateille, jotka varmasti kehittyy taas meitä nopeemmin. Ja se on hienoo se! Homma alkaa toimia.

Viimeisimpänä, mut ei todellakaan vähäisimpänä juttuna haluaisin todeta, että mun kroppa on tän derbyharrastuksen myötä kiinteytynyt ihan valtavasti. Olin viimekesänä kyllä hoikka, mut semmonen löysä möllykkä. Nyt mulla on lihaksia ihan erotettavissa! Nyt on hyvää mieltä!

sunnuntai 29. huhtikuuta 2012

Supersunnuntai videolla



Antero Kontrol teki meien viimesunnuntain meiningeistä sairaan hienon videon, kattokaa vaikka! Tänään on taas aika hieno sunnuntai, vois juhlistaa sitä normitreenien lisäks vähän ulkoluistelullakin. Mul on nyt puhtia vaikka kokonaiselle kylälle, kun en oo koko viikossa päässyt treeneihin ollenkaan. Työt on ihan tyhmä juttu! HeiaHeiakin näyttää ihan surulliselta, kun aiempien n. 10h viikossa urheilujen tilalla siellä on tälle viikolle tasan yks merkintä, kun eilen käytiin heittämässä rullilla pieni iltalenkki... Pöh.

perjantai 27. huhtikuuta 2012

When you read this YOU'RE TAGGED! Take a picture of you in your current state, no changing your clothes or quickly putting on makeup. No photoshop!


Perus. Dataan hämärässä huoneessa selkä kyyryssä, polvet suussa ja tukka pystyssä. Vois varmaan mennä unten maille, et jaksaa vielä huomisen kiirepäivän töissä. Kuuden päivän työviikosta kiittää ehkä pelkästään lompakko, mut kai se onkin pääasia!

Supersunnuntai

Bloggeri on muuttunu niin erilaiseks sitte viime postailujen, et osaaks tätä ihmisressu enää käyttääkään.

Sunnuntaina oli hieno päivä! Meillä piti olla perus jumppasalitreenit, mutta päätettiinkin käyttää ihana aurinkoinen päivä mieluummin retkiluisteluun. Vedin kotona päälle pitkähihaisen paidan, mut jouduin riisumaan sen heti kun oltiin päästy Laurin kanssa vajaan kilometrin matka meidän kohtauspaikalle. Niin joo, Laurilla on nyt tosiaan omat luistimet ja se on ollut jo parit treenit mukana reffiharjoittelijana, wohoo! Mut niin, takas siihen sunnuntaihin. Päätettiin meien kymmenpäisen possen kanssa luistella Kuusankoskelle nauttimaan jäätelöt, ja sit takas Kouvolaan.



Muutamaa TUSSAAJAA (tussaria) joutu vähän venailee.
Heti ekana haasteena oli aika massiivisen jyrkkä alamäki, josta jokainen tyylillään suoriutui hengissä. Mun jarrutusyritykset oli niin säälittäviä, ettei auttanu ku laskee menemään ja toivoo parasta. En oo vielä ihan löytäny itelleni sopivinta mäenlaskutyyliä, kun ei jaksais mitään etanavauhtia lipua mut esim. aurajarrutus osottautu aika tehottomaks. Pitää kai vaan koittaa valita mahdollisimman alamäettömät reitit. Mut muuten reitti Kuusaalle Mörkölinjan kautta oli aika kivaa ja tasasta. Ja kuuma siinä tuli!

Pack is front, mut meitsi se vaan jäi hännille ottaa valokuvia.



Tältä näyttää kuusaalainen asfaltti. Kiitti hei!


Perille päästyämme todettiin, et ei ne näköjään haluu pitää jätskikiskaa auki päivänä, jolloin varmaan koko hiton Kuusaa ois halunnu syyä kesän ekat jätskikiskajätskinsä. Onneks vieressä oli Hesburger, jonka drive-inilta sitten saatiin pehmiksemme.

Hetken istuskelun jälkeen lähdettiin paluumatkalle. Takas Kouvolan keskustaan saavuttaessa oli taas vastassa supermäki, tällä kertaa sitte ylöspäin. Oli ihan mukavan tehnyt fiilis jaloissa sen jälkeen. Reissu oli hyvä lopettaa Rytmi-Katin terassille. Kilometrejä tuli reilu 15, katseita käännettiin varmaan aika paljon enemmän. Liikkuva kymmenpäinen mainostaulu toimii!

Oli ihan huippupäivä, toivottavasti näitä tulis pian lisää!

tiistai 17. huhtikuuta 2012

BOUT O' GOLD!


Tän viikon lauantaina kannattaa perua kaikki alkuperäiset suunnitelmat, ja lähtee Helsinkiin, Pasilan Urheiluhallille, katsomaan kovatasoista Roller derbyä! Liput maksaa ovelta 15€ ja sillä rahalla näkee sitten kaks eri peliä, kun ensin mittaa toisistaan ottavat Helsingin ja Dublinin B-tiimit, ja sen jälkeen A-tiimit. Mä oon siellä, oo säki!

Sarkola, oli ikävä!

Mikä on paras juttu kesässä? No tietty se, et voi luistella ulkona! Avasin ulkoluistelukauden sunnuntai-iltana Sarkolan lätkäkaukalossa, siellä missä me viimekesänä tää koko homma alotettiin. Oi mitä nostalgiaa. Aurinko paisto ihanasti vielä seiskan jälkeen illalla, eikä siinä luistimilla kikkaillessa tullu ees yhtään kylmä, päinvastoin. Tuli niin keväinen fiilis, kyl se kesä on sittenki tulossa. Neljän luistelijan lisäks paikalla oli yks ylisöpö pieni koira, jonka kanssa kaikkien piti saada yhteiskuva.




Ehkä paras KRR:ltä opittu termi on paskan kikkailu, sitä me nääs sunnuntai-iltana tehtiin ton valokuvaamisen lisäks. Koitettiin Riinan kanssa mm. suoriutua liikkeestä, joka tällä videolla näkyy kohdassa 1:02. Ja suoriuduttiinki toki, eiks toi toka kuva sen jo todista. Mun tavote kesälle on käyttää mahdollisimman paljon aikaa kaikenlaiseen kikkailuun ulkona, se on se ainoo tapa kehittyä paremmaks luistelijaks. Ehkä noi tanssimuuvit ei oo ne kaikist tärkeimmät kuitenkaan roller derbyä aatellen.... Mut ainaki ne on cool!

Innokkaana ihmisenä lähin tänään (no joo päivä vaihtu jo mut leikitään et on vielä maanantai) kans samojen puuhien pariin Sarkolaan, tällä kertaa vähä eri possella. Luistinten lisäks jengillä (pojilla) oli mukana pari longboardia ja normiskeittikin. Ja pitihän niitä nyt testaa! Oon hinkunu kokeilemaan longboardia tässä nyt jo vähän aikaan, kun oon katellu maailman cooleinta videota ihanista espanjalaistytöistä. Asetin itelleni elämäntavotteeks tulla yhtä cooliks ku ne tyypit. Video kantsii ehdottomasti tsekkaa, löytyy täältä.





Ei heru lämpöö Sallalle.

Mun rakas poikaystävänikin oli mukana, ja pääs ekaa kertaa testaamaan jalkaansa quad skateja! Ehkä me saadaan siitä vielä reffi, jee! Niistä meillä on edelleen aika kova pula, Jesse eli Antero Kontrol on meien ainokainen. Mut onneks hyvä semmonen!

Nyt oon intoo täynnä, haluun oman longboardin mieluiten heti nyt, ja haluun kans testaa miten selviin vähemmän tasaisesta maastosta kun toi lätkäkaukalo. Kouvola Longboard Girls Crew on nyt syntynyt. Harmi et mun viimiset hilut menee Barcelonaan, jos mulla siis ees on niitä hiluja enää sinne asti jäljellä. Pitää alkaa harjotella jotain kerjäyspuuhia varmaan pikkuhiljaa.

Ainii, ekat kolme kuvaa Eiralta ja loput Riinalta, kiitti vaa! Ps. Toi yks käytti kotiin päästyään melko paljon aikaa luistinkauppojen tutkimiseen, tais vähän innostuu. Hihi.

lauantai 14. huhtikuuta 2012

derbykivaa

Käytiin tossa taannoin Helsingissä scrimmaamassa ja se oli kivaa. Oma suoritus ei menny ihan nappiin (voi miks mä oon niin heikko!), mut ei se mitään koska tiimi muuten pelas hyvin. Lerssit (niinku Rock n RolLERS jos tätä nyt tarvii jotenki avata). <3

Miten mä voisin olla uskottava tyyppi jos mun luistelu näyttää tältä. :-D NYT OIKEESTI!




Kiitos kuvista Marko Niemelälle. Kiva saada välillä vähä laadukkaampaakin derbykuvaa niiden synkkien pokkaritreenikuvien rinnalle!

En oo ehkä vielä hehkuttanutkaan, mutta oon lähössä parin joukkuetoverin kanssa pienelle reissulle.. Nimittäin Barcelonaan! Ja siis pelaamaan! Lähdetään Kouvolan, Lahden, Turun ja Kallion sekajoukkueella kattomaan mihin noi spanjattaret pystyy. Luulen että ne pystyy aika koviin suorituksiin... Että JAIKS vaan.

tiistai 10. huhtikuuta 2012

uusi pää



Jotenkin mä oon päässy erkaantumaan mun teiniaikojen lempiharrastuksesta - oman naamaan kuvaamisesta. Nytkin kesti melkein kaks viikkoa, että sain otettua pari havainnollistavaa kuvaa mun uudesta tukasta! Ei ois tullu kuuloonkaan tämmönen vitkuttelu silloin irc-gallerian kulta-aikoina.

Tukasta vaan sen verran, että oli jo aikakin! Edellisen kerran oon istuuntunut ihan oikean kampaajan tuoliin joskus 4-5 vuotta sitten. Hups?

sunnuntai 8. huhtikuuta 2012

YLLÄS




Kuinka IKÄVÄKS tää homma on nyt taas päässy muuttumaan! Ehkä se muuttuu kivemmaks ja helpommaks ku nyt koitan väkisin jotain vääntää.

Karkasimpa tossa viikoksi Ylläkselle laskemaan (ja vähän hiihtämäänkin) perheen ja kaverin kanssa. Oli huippuu laskee ku rinteet oli unelmakunnossa ja aurinkokin paisto suuren osan ajasta. Hiihtoladuillekin läksin innokkaana kokeilemaan, vaikka aikaa edellisestä kerrasta oli jo useempi vuosi. Ja se oli kivaa! Mulla oli vuokrakamat käytössä, mut ens talveks ostan kyllä ihan omat. Hyvää liikuntaa ja varsinkin noissa maisemissa oikeen nautinnollista jopa. Lisäks mun mad skillzit palas aika nopeesti jostain selkäytimestä, ni ei se ollu ees vaikeeta. Ihan mun kymmenvuotiaan serkkupojan hiihtokilometreihin en päässy (se huiteli päivässä jotain kolmeekymmentä kilsaa tosta noin vaan), mut torstaisella lenkillä taittu kuitenkin semmonen 15 kilometriä. Kai se on ihan hyvä tämmöselle tottumattomalle. Onks paha toivoo nyt että tulis jo ens talvi ja pääsis taas hiihtää?