maanantai 30. huhtikuuta 2012

Kymmenen kuukautta

Jos muuten tuntuu, ettei oo kehittyny Roller derbyssä ja yleisesti ottaen luistelussa juuri yhtään, ni kannattaa lukea omia viimekesäisiä ja -syksyisiä postauksia aiheesta. Voi kyllähän mä oon kehittynyt ihan valtavasti! Käydäänpä vähän läpi näitä juttuja!   

Kesäkuu 2011. Päivä jona vihdoin sain omat luistimet!

22. kesäkuuta oon ollut treenaamassa ekaa kertaa, pelännyt kaatumista ja todennut, etten uskalla vielä yrittääkään crossovereita. Viikkoa myöhemmin oon kirjoittanut onnistumisen riemua hihkuen, että oon vihdoin uskaltanut nostaa jalkaa toisen eteen ja SIRKLATA. VAU! Heinäkuussa mun kunto on ollut ihan naurettavan huono. Kahden minuutin täysiä luistelu on saanut mut ihan kuoleman kieliin, ja oon ollut jo ihan poikki Sarkolaan luistelusta, vaikka sinne ei mun silloisesta kodista tullut matkaa kai kilometriäkään. Silloinkin oon taittanu osan matkasta kävellen, kun en oo uskaltanut mennä alamäkeen, tai uskonut jaksavani nousta ylämäkeä. Ihan heinäkuun alussa ollaan vetästy ihan ekat harjoitusjamit KRR:n Blondin johdolla, jammeri ja blokkeri vastaan kolme blokkeria. Ja miten jännittävää se onkaan sit ollut! Muistan kun toivoin, etten vaan joutuis jammeriks. Se tuntu niin hirveen vaikeelta ja pelottavalta hommalta silloin. Heinäkuun lopussa meillä oli ekat offskates hitting -treenit ja elokuussa päästiin kokeilemaan hittausta ekaa kertaa ihan luistimillakin. Silloin tuntui pelottavalta luistella lähelle toista ihmistä, kun pelkäsi vaan renkaiden sotkeutuvan toisiinsa. 23. elokuuta oon antanut itelleni kolme ohjetta: 

  • Älä kilju/karju/rääkäse kun otat osumaa ja menetät tasapainon. 
  • Älä tartu vastustajiin jos tuut takaa liian kovaa. Sitä jarruttamista vois siinä kohtaa kokeilla mieluummin. 
  • Älä kitise ja valita jos oot hengästyny tai johonki sattuu. Ei sitä oo hauskaa kuunnella! 

Syyskuussa tehtiin time trialit, ja sain viidessä minuutissa tulokseksi 25 kierrosta. Tätä en oo itseasiassa tehnyt ollenkaan ton syyskuun jälkeen, pitäis varmaan testata taas. Makasin ihan kuoleman kielissä parkkihallin lattialla ton viisminuuttisen jälkeen, mut fiilis oli ku voittajalla. Tän jälkeen oon aika nihkeesti kirjotellu mitään aiheeseen liittyvää, mut marraskuulta löytyy merkintä jossa kerron kuolleeni 5 min hölkkää + parikyt minsaa lihaskuntosettejä + 5 min hölkkää -kombosta. Ja tossa pahinta on nimenomaan ollut toi hölkkääminen, joka tuli mulle silloin ihan uutena juttuna. Joulukuussa oon suorittanut vihdoin minimum skills -testit ja tammikuussa Tukholman bootcampilla scrimmasin ekaa kertaa. Se oli sekavaa settiä silloin se!

Heinäkuu 2011 ja ekat offskates hittingit.

Ja mikä on tilanne nyt, kymmenen kokonaista kuukautta Roller derbyä aktiivisesti harrastettuani? No mä osaan jarruttaa ja ihan oikein pysähtyäkin. Mä osaan crossoverit kumpaankin suuntaan, vaikkakin vasemmalle ne sujuu edelleen luontevammin. Uskallan luistella alamäkeen ja selviän ylämäestä. Jaksan luistella kaks minuuttia täysillä ilman, että tarvii pussailla maaperää välillä. Oon lakannut kiljumasta ja tarttumasta vastustajiin, mutta oppinut kuitenkin tarttumaan enemmän omiin kavereihin, mikä on hyvä juttu. Omasta mielestäni en oo enää kitissytkään. Tätä muutosta en ollut ees tajunnut ennen kuin luin näitä läpi! Oon scrimmannut tän vuoden aikana jo useita kertoja ja löytänyt ehkä vähän jo jotain järkeä siihenkin toimintaan. Sooloilu on ollut mulle yks iso ongelma, josta oon pyrkinyt eroon. Seuraavassa pelitilanteessa (ens viikonloppuna Barcelonassa, jaiks!!) mun isoin tavoite on se, että pysyn suunnitelmassa enkä jätä omaa paikkaani. Ja uskon onnistuvani siinä! Oon oppinut jammerina löytämään kolot pakasta ja puskemaan läpi seinistä. Kestävyys ei edelleenkään oo mitenkään kehuttavalla tasolla, mutta ainakin nyt huomaan kehittyneeni siinäkin ees vähän. Tänään treeneissä opin tekemään hockey stopin. Mä kehityn, ihan oikeesti!

Heinäkuu 2011

Oon tosi ylpee meien joukkueesta, jossa on tässä vaiheessa jo monta taitavaa pelaajaa. Pidempään pystyssä olleilla joukkueilla on se etu, että niillä on iso läjä entuudestaan tosi taitavia luistelijoita. Semmosessa porukassa imee ihan huomaamattaan itseensä uusia tietoja ja taitoja nopeessakin ajassa. Me ollaan sähelletty keskenämme samalla, kun meien ainoo ennestään osaava ihminen (eli tietysti Riina) viheltää pilliin ja koittaa takoa meien päähän jotain ohjeita. Mut nyt kun me jo vihdoin osataan jotain, niin voidaan olla avuksi meien uusilla fresh meateille, jotka varmasti kehittyy taas meitä nopeemmin. Ja se on hienoo se! Homma alkaa toimia.

Viimeisimpänä, mut ei todellakaan vähäisimpänä juttuna haluaisin todeta, että mun kroppa on tän derbyharrastuksen myötä kiinteytynyt ihan valtavasti. Olin viimekesänä kyllä hoikka, mut semmonen löysä möllykkä. Nyt mulla on lihaksia ihan erotettavissa! Nyt on hyvää mieltä!

4 kommenttia:

  1. luen nää aina, mut nyt on pakko kommentoida! ihanaihana postaus ja must on uskomatonta että et oo ees tajunnu kunnolla omaa kehittymistäs, haloo sähän reenaat monta tuntia viikossa et kai sä nyt samalla tasollakaa oo pysyny! :D mä olisin niin halunnu nähä teiät retkiluistelemassa letkassa, ihme ettette päätyny paikallisuutisii haha!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nii, ei sitä vaa jotenki tajuu ite omaa kehitystään ennenku pystyy oikeesti vertaa johonki. :D Mut ihanaa että kommentoit, KIITOS!

      Poista
  2. Jep, noi ohjeet on just passelit mullekin, itseäni ärsyttää itsessäni eniten se ääntely kaatuessa/liukastellessa. Mut kyl tää tästä! :)

    VastaaPoista