Barcelona osa 2, BOUTTI

Launtai tosiaan oli bouttipäivä. Oltiin mestoilla aamutreenien jälkeen koko päivä, kun ei tuntunut järkevältä ravata metrolla ees taas. Ja jännitti! Ei hirveesti tiedetty Barcelonan joukkueesta etukäteen, vaikka meillä olikin yks soluttautuja, Libu, joka oli hengaillu Barcelonassa jo parisen kuukautta.

MIKS TÄSTÄ KIRJOTTAMISESTA EI TUU NYT YHTÄÄN MITÄÄN.

Mut nii, kyyläiltiin siinä päivän mittaan että minkä näköstä jengiä siihen vastustajajoukkueeseen kuuluu. Ne oli kaikki tosi pieniä ja laihoja, just semmonen joukkue johon mä sopisin hienosti muiden kukkakeppien joukkoon. Olin kuitenki henkisesti valmistautunu ottamaan kunnolla köniin.

Viimehetken tsemppailujen ja joukkuehengen nostatuksen jälkeen pärähti soimaan meidän introbiisi, Mortal Kombat theme. Oli niin siisti fiilis luistella radalle esittelyyn, oon aiemmin pelannut vaan scrimmageissa ja ei niissä oo tommosia siistejä juttuja. Katsomokin rupes pikkuhiljaa siinä täyttymään, espanjalaiset ei todellakaan oo niitä ihmisiä jotka on ajoissa paikalla.

Kun kotijoukkue esittäyty ni ei ollu epäilystäkään etteikö yleisöstä irtois ääntä. Ne oli oikeen tosifaneja!

Sit päästiinkin tositoimiin pelailemaan. Seurasin ekat jamit vaihtopenkiltä ja rupes vähän jo pelottamaan, kun näytti siltä ettei espanjattarien seinät vaan murru millään, ja meien jammereilla oli vaikeeta. Kauhun sekaisin tuntein ootin sit omaa jammerivuoroani, mut hengissä mä selvisin. Ja muutenkin meidän peli lähti aika nopeesti siinä käyntiin, eikä se sit ollukaan enää niin pelottavaa. Pisteet pysy melko tasaisina koko matsin ajan, me taidettiin kuitenkin olla johdossa lähes alusta loppuun asti. Norsujonoja tehtiin paljon, eikä paikallinen yleisö oikein pitänyt niistä. Tietysti kotijoukkueelta se oli sallittavaa ja suosionosoitusten arvoista, mut me saatiin vaan buuauksia. Ja kuulemma joku oli siellä huudellut in english että tahtoo REILUA PELIÄ. Ei mun mielestä mikään sääntöjen mukainen oo epäreilua, itepähän niien jammerit teki virheitä ja istu boksissa. Yleisö oli siis aika nihkeetä, tässä lajissa jotenki olettais että oltais vihulaistiimillekin kivoja. Mä ainaki kannustan aina molempia joukkueita, se on kivaa! Mut joo eipä toi fiiliksiin vaikuttanu, meien vastustajat oli kuitenki tosi mukavia tyyppejä ja pelaaminen oli hauskaa, niin ku se tuntuu aina olevan.

Loppupään jameissa homma rupes menemään TODELLA jännittäväks, kun meidän jammeri nappas kahden minsan penaltyn ja piste-ero oli ihan parinkympin luokkaa. Mut niin vaan pidettiin johtoasema tiukasti hallussamme ihan loppuun asti, ja lopulta voitettiin pistein 229 - 188. Ihan hyvä suoritus porukalta, joka ei ollu koskaan ennen pelannu yhdessä joukkueena!

MVP-palkinnon pokas täysin ansaitusti joukkueemme kapteeni Juissi. Juissi pelas viimevuonna Suomen maajoukkueessa ja on ihan superhyvä ja mahtava ja yks mun derby-idoleista! Oli ihan mahtavaa pelata yhdessä.

Sit ei muuta ku sangria virtaamaan ja afterpartyille! Istuttiin eka hetki puistossa, sit käytiin hostellilla vähän siistiytymässä ja seikkailtiin metroilla jonnekin, missä ehkä piti tavata. Löytyihän se jengi lopulta ja tungettiin itsemme johonkin superpieneen baariin, jonka sisustukseen kuulu mm. jättimäinen valoa hehkuva penis. Alkoholi nous hattuun vähän turhankin helposti ja lopulliseen bilepaikkaan päästyämme aloin olemaan melko valmis petiin. Et semmoset juhlat!

Ainii 1: Pelin selostaja osas sanoo ÄSSÄ ihan täydellisesti, hämmästyin vähän.
Ainii 2: Meillä oli superhieno valkonen lippu, eli joku pieni valkonen kangaskaistale johon Tsubu ja Armi piirs nätisti Joku Turku HC:n logon. <3

Kuvat © Salvador Fenoll Bernabeu & Oliver Garcia.

Paitoja!

Nynne paidat sitte tuli! Ja on muuten hurjan hienot ja kivat, varsinkin tää naisten paita. Just hyvän mallinen ja ihanan ohutta matskuu ja printtiki oikein bueno. Myydään näitä Helsingin Kesäklassikossa parin viikon päästä, ja netin kauttakin kunhan saadaan pykättyä jonkulainen putiikki pystyyn. Tonne Kesäklassikkoon kannattaa muuten tulla, ehkä kesän siistein tapahtuma! Maakuntien taistossa pelaa Lahti & Kouvola vs. Turku & Tampere, ja mäkin pääsin Lahdistoliiton joukkueeseen.

Mutiblogi

Gina Tricot

Barcelonassa joku kauppa en muista

H&M

Gina Tricot

Meikitön naama todistamaan pisamaräjähdystä

Aiii että oli kiva vähän shoppailla pitkästä aikaa. Eipä mulla oikeestaan muuta.

tosi kivaa tosi kivaa tosi kivaa

Näin yöllä unta että istuin jossain mäen rinteessä katselemassa kun mäen alla oli joku tapahtuma ja paljon ihmisiä. Sitten siitä mun vierestä yhtäkkiä valui joku valtava lentokone alas sitä mäkeä, liiskaten samalla kaikki ihmiset. Tän jälkeen iski vielä joku maanvyöry, joka meni siitä ihan mun vierestä ja lopulta en uskaltanut liikkua. Mun seuralaiset päätti valua mäen alas ja mä en uskaltanut. Kävin selälleni makaamaan ja yhtäkkiä kaikkialla olikin lunta ja tein oman lumimajan jonne jäin nukkumaan. Ei varsinaisesti haitannut, kun klo 7:50 postisetä päätti keskeyttää mun unet. Juoksin onnessani avaamaan ovea, kun aattelin että sieltä se meien Wreckless-kimppatilaus täynnä derby-sälää nyt sit saapuu. Mut se olikin poikien reffipaitatilaus! Kiva oli sekin, avasin paketin heti omin lupineni ja sovitinkin Laurin paitaa. Hienot on! Menin sit koneelle ja ehdin just voivotella joukkueen ryhmächatissa että tulispa se Wreckless-tilauskin tänään, ja sit ovisummeri soikin. Ja sieltä se tuli, jeeee!

Mä tilasin uudet polvarit ja kyynärsuojat, koska vanhat on ollu käytössä jo vuoden ja sen kyllä huomaa. Turun scrimmagessa tuomarikin kommentoi, että kyynärsuojat on jo löystyneet mulle ihan liian isoiksi. Tottahan se oli! Sen lisäks niistä rupes jo saumat repsottamaan ihan huolella. Ja se haju.... Mut joo, tilasin kaikki suojat tota 187-sarjaa, rannesuojat päivitin jo tossa vähän aikaisemmin. Noi kyynärsuojat on IHANAT, jotenki tosi kivan tuntuset päällä ja kivan siron näkösetkin. Polvisuojista en taas tykänny yhtään, en ees tajuu miks tilasin ne kalliimmat pro-suojat kun ne on ihan valtavat muhkut. Tiesinhän mä sen etukäteenkin, mut en tilausvaiheessa tainnu vaivautua käyttämään aivoa yhtään... Kyllähän niihin tottuis, mut ei nyt ees huvita tottua. Myyn ne eteenpäin ja ostan jotku normaalit pienet!

Lisäks sain kaikkee kivaa pientä sälää, kuten uuen skate toolin, parit kengännauhat, toe capsit (tilasin tämmöset itseasiassa Swedevixiltä jo joskus aikojen alussa mutten koskaan saanut niitä ja lopulta vaadin vaan rahani takasin...), spacerseja... Uusi sälä tekee iloiseksi! 

Tulee tod.näk. tunti turpaan kun julkaisen tän kuvan... Mut on niin kivaa kun saatiin pojille paidat ja on ne niin hienot ja oon innoissani. Niin ja kaikille meien superfaneille (tiiän että semmosia on olemassa jossain) tiedoksi, että fanituspaitojakin ois tulossa ihan näillä näppäimillä, ehkä jo tällä viikolla!! Eihän täs pysy enää pöksyissään ku on nii paljo kaikkee kivaa.

Barcelona osa 1

Kun istuu parvekkeella täydellisessä kesäsäässä päivittämässä blogia Barcelona-jutuilla, ei ees yhtään harmita olla Suomessa. Kesä tuli ihan yllättäen, yhtenä päivänä lehdet oli vaan ilmestyny puihin ja ulkona tarkeni pienissä vaatteissa. Mut en valita, sää vaikuttaa ihan uskomattoman paljon mun mielialaan, joka siis nyt on melko korkeella, tietty!

Palataanpa ajassa taaksepäin muutamalla viikolla. Perjantai 4.5. oli kauan odotettu (ja jännitetty) päivä, jolloin lähdettiin Barcelonaan. Mulla oli samat lennot rakkaan derbyvaimoni Iines Rankan kanssa, Steikki lähti samana päivänä aiemmin ja Antero vasta illalla Turusta. Lähdettiin Kouvolasta joskus siinä puolilta päivin ajelemaan kohti Helsinki-Vantaata ja oltiinkin perillä hyvissä ajoin, kun lento Pariisiin lähti neljän maissa. Jännityksissämme tarkisteltiin matkatavaroitamme lähtöportilla, repussa oli luistimet, suojat ja glitterpöksyt, eli kaikki ne tärkeimmät jutut. Vertailtiin siinä myös lippujamme ja todettiin, että ollaan vahingossa varattu eri paluulennot. :---D Ei kuitenkaan tullut siinä vaiheessa mieleen yrittää tehdä asialle mitään, joten naureskeltiin vaan hölmöydellemme.

Lento Helsingistä Pariisiin meni leppoisasti ristikoita täytellessä. Rankka täytti vieressä sudokulehteä. Hyvää viihdettä! Pariisissa luultiin että meillä on kiire Barcelonan koneeseen, mutta sehän oli sitten myöhässä. Ei kuitenkaan liian ärsyttävän paljon. Koneeseen päästyämme jatkettiin taas ristikoiden ja sudokujen parissa ja oltiin taas kuin huomaamatta perillä.

Barcelonan lentokentällä hypättiin bussiin, joka vei meidät keskustaan. Rankka luuli osaavansa tien hostellille, mutta ei sit enää ollutkaan varma mihin suuntaan sieltä isolta aukiolta piti lähteä. Onneks Steikki oli saapunut jo joitakin tunteja aiemmin ja tuli sitten meitä vastaan johonkin mäkkärin nurkille. Mä olin tässä vaiheessa rasittava, nälkiintynyt ja väsynyt valittaja, sori vaan kaverit! Mut kyllä se fiilis siitä parani kun sai hylätä painavat kantamukset hostellille. Majoituttiin hostellissa nimeltä Barcelona 4 fun, se oli melko edullinen ja hyvällä paikalla ihan La Ramblan läheisyydessä. Ja niin hauskan näkönen paikka! Ulko-ovet oli monta metriä korkeat, mutta sisään astuttiin pikkuriikkisestä luukusta, joka oli tehty siihen isoon oveen. Ovi ovessa! Jo eteishalli oli vaikuttavan näkönen.

Steikki esitteli meille nopeesti hostellin yleiset tilat ja lähdettiin sitten ulos metsästämään jotain ruokaa. Päädyttiin viereiseen pieneen ravintolaan, jossa oli innokas tarjoilijamies, sekin melko pieni. Ei ehkä mikään kaikkein paras valinta, mut ruokaa oli saatava. Olin kuulevinani mikron PLING-äänen. Mun pizza oli aika pieni ja siinä oli osittain raaka pohja. Mut mitäs tuosta. Tarjoilijamies luuli näkevänsä meidät uudestaan seuraavana päivänä, mutta taidettiin tuottaa sille pettymys.

Tässä vaiheessa kello tais lähennellä jo puolta yötä, ja päätettiin palata hostellille nukkumaan. Oltiin ehkä melkein nukahdettu, kun neljäs kouvoloidi Antero saapui joskus yheltä vai kahelta. Unet jäi lopulta aika vähäisiksi, kun kello herätti aamulla jo ihan liian aikaisin. Lola Vulkanon vetämiä treenejä ei kuitenkaan halunnut jättää väliin!

Lahden Ysi Musta ja Munaliisa yöpyivät samassa hostellissa meien kanssa, ja mentiinkin kaikki yhtämatkaa treenipaikalle. Oikea metro ja pysäkki löytyivät helposti, mutta siinä liikuntasalissa oli pieni etsiminen. Onneksemme itse Lola Vulkano löysi meidät harhailemasta jostain lähistöltä, ja opasti perille.

Treenipaikan kivilattialla oli hyvä luistella ja treenitkin sujui oikein kivasti. Opeteltiin full body -hittejä, joissa oon ollut ihan surkea. Nyt hommat aukes taas paljon paremmin. Suosittelen kaikkia harjottelemaan hittejä seinää vasten, siinä tosiaan tajuaa jos osuu väärällä kohdalla. Tehtiin paljon kivoja drillejä, joista viimeisessä Tsubutex hakkas mut ihan mustelmille. Eipä tarvi pelätä sitä itse bouttia kun on jo ennen sitä saanut kunnolla köniin. <3

Parituntisten treenien jälkeen halukkaat pääsivät scrimmaamaan, mutta itse päätin säästää voimani illan bouttia varten. Scrimmage kesti ehkä maksimissaan puoli tuntia, kun porukkaa oli aika vähän. Sen jälkeen siirryttiin ulos nauttimaan ihanasta säästä. Kaupasta ruokaa ja nurtsille istumaan ja punomaan juonia illan bouttia varten.

Jatketaan bouttijutuilla sitten seuraavassa osassa, vi ses!

six days a week

Suvi on niin ahkera päivittämään blogia että mulle tuli ihan huono omatunto. Pakko päivittää jotain, vaikka en vieläkään jaksa penkoa esimerkiksi Barcelonan kuvakansiota postausta varten. Teen sen kyllä tässä vielä. Pian! Sanon kuitenkin jo nyt heti, että Barcelonassa oli ihanaa ja suunnittelen jo vähän uutta reissua sinne. Voiko olla mitään kivempaa kun luistella auringon paisteessa meren rannalla parin kivan kaverin kanssa ja pysähtyä välillä jonkun kioskin kohdalla ostamaan jätskiä? Vastaus on EI.

Se mitä nyt oikeesti tulin kertomaan, on että oon ollut aika ahkera tässä viimisen viikon aikana. Tänään tuli kuudes päivä luistelujuttuja täyteen! Torstaina koitettiin vähän matkaluistella (Lisbet oli lopulta liian kujalla ja me ootettiin sitä turhaan ihan liian kauan, että se siitä kymmenestä kilsasta sitten) ja valvottiin fresareitten leveltestejä, perjantaina ei välitetty pienestä vesisateesta vaan harjoteltiin Sarkolassa joitain juttuja Turkupeliä varten, lauantaina oli se peli Turussa (oli huippua!), sunnuntaina treenattiin Haanojan haalilla (ihana lattia ja tarpeeksi tilaa ihan oikeen kokoselle radalle, tää oli yhtä juhlaa), maanantaina vähän matkaa ja Sarkolakikkailua ja tiistaina oli sit treenit kartingradalla. Tuntuu että oon oppinut tän kuuden päivän aikana taas paljon uutta. Se on aina kiva huomata. Tänään treeneissä pelattiin ja saatiin tuomarilta kehuja. Toivottavasti tää hyvä tatsi säilyy!

Sen lisäks että kuus päivää on saanut mun lihakset semisti kipeeks, oon myös ihan täynnä mustelmia. Kiva mennä huomenna töihin vähän asiakaspalveluhommiin, kun näytän ihan perheväkivallan uhrilta. Onneks siltä mustalta silmältä oon vielä välttyny (Rosvo sai Turusta tuliaiseksi semmosen, tai ainakin melkein). Hassua muuten miten ne mustelmat löytää itsestään jälkikäteen eikä ees muista että olis sattunut. 

No joo, hyvää yötä! Ja paljon terkkuja sille Turun ihanalle tytölle joka tunnustautui mun blogin lukijaksi. Tuli oikeesti ihan sairaan hyvä mieli jee! :)

Barcelona

Se ois nyt kuulkaas aika lähtee näyttää niille Espanjan emännille närhen munat! Meien joukkue on yhdistelmä Kouvolaa, Lahtea, Turkua ja Kalliota, ja sen nimi on Joku Turku HC. Hienolla joukkueella on oltava hieno nimi. Ja hieno logo! Saan perillä Barcelonassa kätösiini vieläpä ihan oikeen pelipaidankin tolla logolla, ni kelpaa sitten lauantaina pelailla. Se on muuten BOUTTI. Mun eka boutti. Siel on yleisö, siel on introbiisit ja siel on pelaajien esittelyt. Ootan innolla miltä kuulostaa Ässä espanjalaisittain.

Sen lisäks että päästään pelaamaan superjännä ottelu, on meillä lauantaina aamupäivästä myös treenit Lola Vulkanon johdolla. Niin paljon kaikkee kivaa tiedossa, et mua jo valmiiksi harmittaa tulla jo maanantaina kotiin. :D