When you read this YOU'RE TAGGED! Take a picture of you in your current state, no changing your clothes or quickly putting on makeup. No photoshop!

Perus. Dataan hämärässä huoneessa selkä kyyryssä, polvet suussa ja tukka pystyssä. Vois varmaan mennä unten maille, et jaksaa vielä huomisen kiirepäivän töissä. Kuuden päivän työviikosta kiittää ehkä pelkästään lompakko, mut kai se onkin pääasia!

Supersunnuntai

Bloggeri on muuttunu niin erilaiseks sitte viime postailujen, et osaaks tätä ihmisressu enää käyttääkään.

Sunnuntaina oli hieno päivä! Meillä piti olla perus jumppasalitreenit, mutta päätettiinkin käyttää ihana aurinkoinen päivä mieluummin retkiluisteluun. Vedin kotona päälle pitkähihaisen paidan, mut jouduin riisumaan sen heti kun oltiin päästy Laurin kanssa vajaan kilometrin matka meidän kohtauspaikalle. Niin joo, Laurilla on nyt tosiaan omat luistimet ja se on ollut jo parit treenit mukana reffiharjoittelijana, wohoo! Mut niin, takas siihen sunnuntaihin. Päätettiin meien kymmenpäisen possen kanssa luistella Kuusankoskelle nauttimaan jäätelöt, ja sit takas Kouvolaan.

Muutamaa TUSSAAJAA (tussaria) joutu vähän venailee.

Heti ekana haasteena oli aika massiivisen jyrkkä alamäki, josta jokainen tyylillään suoriutui hengissä. Mun jarrutusyritykset oli niin säälittäviä, ettei auttanu ku laskee menemään ja toivoo parasta. En oo vielä ihan löytäny itelleni sopivinta mäenlaskutyyliä, kun ei jaksais mitään etanavauhtia lipua mut esim. aurajarrutus osottautu aika tehottomaks. Pitää kai vaan koittaa valita mahdollisimman alamäettömät reitit. Mut muuten reitti Kuusaalle Mörkölinjan kautta oli aika kivaa ja tasasta. Ja kuuma siinä tuli!

Pack is front, mut meitsi se vaan jäi hännille ottaa valokuvia.

Tältä näyttää kuusaalainen asfaltti. Kiitti hei!

Perille päästyämme todettiin, et ei ne näköjään haluu pitää jätskikiskaa auki päivänä, jolloin varmaan koko hiton Kuusaa ois halunnu syyä kesän ekat jätskikiskajätskinsä. Onneks vieressä oli Hesburger, jonka drive-inilta sitten saatiin pehmiksemme.

Hetken istuskelun jälkeen lähdettiin paluumatkalle. Takas Kouvolan keskustaan saavuttaessa oli taas vastassa supermäki, tällä kertaa sitte ylöspäin. Oli ihan mukavan tehnyt fiilis jaloissa sen jälkeen. Reissu oli hyvä lopettaa Rytmi-Katin terassille. Kilometrejä tuli reilu 15, katseita käännettiin varmaan aika paljon enemmän. Liikkuva kymmenpäinen mainostaulu toimii!

Oli ihan huippupäivä, toivottavasti näitä tulis pian lisää!

BOUT O' GOLD!

Tän viikon lauantaina kannattaa perua kaikki alkuperäiset suunnitelmat, ja lähtee Helsinkiin, Pasilan Urheiluhallille, katsomaan kovatasoista Roller derbyä! Liput maksaa ovelta 15€ ja sillä rahalla näkee sitten kaks eri peliä, kun ensin mittaa toisistaan ottavat Helsingin ja Dublinin B-tiimit, ja sen jälkeen A-tiimit. Mä oon siellä, oo säki!

Sarkola, oli ikävä!

Mikä on paras juttu kesässä? No tietty se, et voi luistella ulkona! Avasin ulkoluistelukauden sunnuntai-iltana Sarkolan lätkäkaukalossa, siellä missä me viimekesänä tää koko homma alotettiin. Oi mitä nostalgiaa. Aurinko paisto ihanasti vielä seiskan jälkeen illalla, eikä siinä luistimilla kikkaillessa tullu ees yhtään kylmä, päinvastoin. Tuli niin keväinen fiilis, kyl se kesä on sittenki tulossa. Neljän luistelijan lisäks paikalla oli yks ylisöpö pieni koira, jonka kanssa kaikkien piti saada yhteiskuva.

Ehkä paras KRR:ltä opittu termi on paskan kikkailu, sitä me nääs sunnuntai-iltana tehtiin ton valokuvaamisen lisäks. Koitettiin Riinan kanssa mm. suoriutua liikkeestä, joka tällä videolla näkyy kohdassa 1:02. Ja suoriuduttiinki toki, eiks toi toka kuva sen jo todista. Mun tavote kesälle on käyttää mahdollisimman paljon aikaa kaikenlaiseen kikkailuun ulkona, se on se ainoo tapa kehittyä paremmaks luistelijaks. Ehkä noi tanssimuuvit ei oo ne kaikist tärkeimmät kuitenkaan roller derbyä aatellen.... Mut ainaki ne on cool!

Innokkaana ihmisenä lähin tänään (no joo päivä vaihtu jo mut leikitään et on vielä maanantai) kans samojen puuhien pariin Sarkolaan, tällä kertaa vähä eri possella. Luistinten lisäks jengillä (pojilla) oli mukana pari longboardia ja normiskeittikin. Ja pitihän niitä nyt testaa! Oon hinkunu kokeilemaan longboardia tässä nyt jo vähän aikaan, kun oon katellu maailman cooleinta videota ihanista espanjalaistytöistä. Asetin itelleni elämäntavotteeks tulla yhtä cooliks ku ne tyypit. Video kantsii ehdottomasti tsekkaa, löytyy täältä.

Ei heru lämpöö Sallalle.

Mun rakas poikaystävänikin oli mukana, ja pääs ekaa kertaa testaamaan jalkaansa quad skateja! Ehkä me saadaan siitä vielä reffi, jee! Niistä meillä on edelleen aika kova pula, Jesse eli Antero Kontrol on meien ainokainen. Mut onneks hyvä semmonen!

Nyt oon intoo täynnä, haluun oman longboardin mieluiten heti nyt, ja haluun kans testaa miten selviin vähemmän tasaisesta maastosta kun toi lätkäkaukalo. Kouvola Longboard Girls Crew on nyt syntynyt. Harmi et mun viimiset hilut menee Barcelonaan, jos mulla siis ees on niitä hiluja enää sinne asti jäljellä. Pitää alkaa harjotella jotain kerjäyspuuhia varmaan pikkuhiljaa.

Ainii, ekat kolme kuvaa Eiralta ja loput Riinalta, kiitti vaa! Ps. Toi yks käytti kotiin päästyään melko paljon aikaa luistinkauppojen tutkimiseen, tais vähän innostuu. Hihi.

derbykivaa

Käytiin tossa taannoin Helsingissä scrimmaamassa ja se oli kivaa. Oma suoritus ei menny ihan nappiin (voi miks mä oon niin heikko!), mut ei se mitään koska tiimi muuten pelas hyvin. Lerssit (niinku Rock n RolLERS jos tätä nyt tarvii jotenki avata). <3

Miten mä voisin olla uskottava tyyppi jos mun luistelu näyttää tältä. :-D NYT OIKEESTI!

Kiitos kuvista Marko Niemelälle. Kiva saada välillä vähä laadukkaampaakin derbykuvaa niiden synkkien pokkaritreenikuvien rinnalle!

En oo ehkä vielä hehkuttanutkaan, mutta oon lähössä parin joukkuetoverin kanssa pienelle reissulle.. Nimittäin Barcelonaan! Ja siis pelaamaan! Lähdetään Kouvolan, Lahden, Turun ja Kallion sekajoukkueella kattomaan mihin noi spanjattaret pystyy. Luulen että ne pystyy aika koviin suorituksiin... Että JAIKS vaan.

uusi pää

Jotenkin mä oon päässy erkaantumaan mun teiniaikojen lempiharrastuksesta - oman naamaan kuvaamisesta. Nytkin kesti melkein kaks viikkoa, että sain otettua pari havainnollistavaa kuvaa mun uudesta tukasta! Ei ois tullu kuuloonkaan tämmönen vitkuttelu silloin irc-gallerian kulta-aikoina.

Tukasta vaan sen verran, että oli jo aikakin! Edellisen kerran oon istuuntunut ihan oikean kampaajan tuoliin joskus 4-5 vuotta sitten. Hups?

YLLÄS

Kuinka IKÄVÄKS tää homma on nyt taas päässy muuttumaan! Ehkä se muuttuu kivemmaks ja helpommaks ku nyt koitan väkisin jotain vääntää.

Karkasimpa tossa viikoksi Ylläkselle laskemaan (ja vähän hiihtämäänkin) perheen ja kaverin kanssa. Oli huippuu laskee ku rinteet oli unelmakunnossa ja aurinkokin paisto suuren osan ajasta. Hiihtoladuillekin läksin innokkaana kokeilemaan, vaikka aikaa edellisestä kerrasta oli jo useempi vuosi. Ja se oli kivaa! Mulla oli vuokrakamat käytössä, mut ens talveks ostan kyllä ihan omat. Hyvää liikuntaa ja varsinkin noissa maisemissa oikeen nautinnollista jopa. Lisäks mun mad skillzit palas aika nopeesti jostain selkäytimestä, ni ei se ollu ees vaikeeta. Ihan mun kymmenvuotiaan serkkupojan hiihtokilometreihin en päässy (se huiteli päivässä jotain kolmeekymmentä kilsaa tosta noin vaan), mut torstaisella lenkillä taittu kuitenkin semmonen 15 kilometriä. Kai se on ihan hyvä tämmöselle tottumattomalle. Onks paha toivoo nyt että tulis jo ens talvi ja pääsis taas hiihtää?