Kallio

Harri Sirola

Natri Pilpala

Harri Sirola

Oon nyt ihan tylsä (taas) enkä kirjota Kallion leirikouluviikonlopusta muuta ku että oli kivaa, mahtavaa, superia ja rankkaa treeniä kans. Halu kehittää itseään paremmaksi luistelijaksi, pelaajaksi, joukkuetoveriksi ja ihmiseksi on kova. Jos kiinnostaa lukea kattavampaa raporttia viikonlopusta, kannattaa suunnata ihan ekana vaikka meidän upouusille nettisivuille, jotka allekirjottanut ihan itse sai vihdoin julkaisukelpoisiksi asti. Myös Alkkarit ja yks pihtari ovat jo ehtineet omissa blogeissaan asiasta raportoimaan.

Nyt meitsi suuntaa tästä treeneihin, joskin vaan pilliin viheltäjän asemassa. Teloin nääs eilisellä koulumatkallani polveni. Hiton liukasta, sanonpahan vaan.

Seriously, smell this!

Jospa alotetaan tällä ihan loistavalla videolla, johon kiteytyy aika hienosti tää derbyelämä. Te ette oikeesti voi ees kuvitella miltä suojat haisee kun niihin on hikoiltu monia monia moooonia tunteja. Ja sit hei, mä oikeesti näytän aika usein derbykuvissa just siltä etten tee siellä mitään. Tai että teen jotain mitä mun ei pitäisi tehdä. Että ihan naulan kantaan osuttu kyllä tolla videolla! Untag, untag, untag!

Tässä ois nyt pari kuvaa Tampereen minibootcampilta, joka järjestettiin tossa viikko sitten, 28.1.2012. Valitsin luonnollisesti ne kuvat, joissa eniten vaikuttaa siltä että teen jotain.

Jammerina. Iines Rankka näköjään yrittää lyödä mua nyrkillä. Kuva: Katri Kallio.

Pivottina. Ainakin näyttäis siltä että taistelen!

Vähän juoksukisaa. Ei näytä kovin vakuuttavalta, mutta ainakin yritin. :--D

Oli tosi hauskaa päästä pelailemaan taas kunnolla. Aika hyvin siinä putoo maan pinnalle ku pelailee kokeneempien tyttöjen kanssa. Jos omissa treeneissä jammerin hommat tuntuu helpoilta, niin ne ei todellakaan tunnu siltä missään oikeessa pelissä! Huhhu. Mut noista oppii aina hurjasti. Seuraavaa bootcamppia odotellessa! Onneks semmonen on jo kolmen viikon päästä, tällä kertaa Helsingissä.

Mun kaikki postaukset liittyy nykyään derbyyn, oon pahoillani jos täällä pyörii joku jota kiinnostaisi ennemmin joku muu aihe. :D Ei mulla oo muuta elämää! Aattelin aloittaa Miretten blogista bongaamani kuvahaasteen, mut oon näemmä hukannut mun järkkärin laturin. Perkele.

Jälkimmäiset kaksi kuvaa on jonkun lahtelaisen ottamia, kiitos sinne! Lisään nimen näihin jos joku kertoo sen mulle?

Buutkämppi, osa 2

Bootcampin toinen päivä, eli lauantai, alkoi aivan liian aikaisin aamulla. Univelkojaan ois helposti voinu nukkua pois vielä monta tuntia lisää, mut ei auttanut kun koota kolottavat luunsa ja valmistautua treenaamaan vähän lisää. Fiilis oli tosiaan ku vanhalla mummolla, kun vähän jokapaikkaan sattu. Syötiin aamupala hostellilla (mehukone ei oikein toiminu ja mun mandariini oli mädäntyny, mut kai se muuten oli ihan ok.......) ja käveltiin junalle, joka vei meiet suoraan Messukeskukselle.

Lauantain ohjelma näytti aika kivalta, sillä mitään kovin rankan kuulosta luistelua siinä ei hirveesti ollut, mut pari mielenkiintosen kuulosta teoriatuntia kyllä. Päivä alotettiin kuitenkin kaikille ryhmille yhteisellä lämmittelyllä, joka oli nimeltään Black Widow. Joku osas kertoa että siihen liittyy vahvasti punnertamiset ja muut mun suosikkijutut. Iik. Niinhän se sit meni, että Swede Hurt pisti meiet luistelemaan ensin kolme minuuttia vastapäivään, sit tekemään vatsoja minuutiks, ja taas luistelemaan kolme minuuttia, mutta myötäpäivään. Luisteluminuutit lähti siitä sit asteittain vähenemään, mut jokavälissä tehtiin aina jotain ikävää. Eli siis noita vatsoja, punnerruksia, kyykkyjä, lankku, selkälihasliikkeitä, semmosia tosi raskaita käsienpyörittelyitä pienellä liikkeellä (tää oli ihan uus juttu mulle) ja niin edelleen. Siirryin jossain välissä pienemmälle radalle freshmeattien sekaan, koska en millään pysyny isojen tyttöjen vauhdissa aina kun piti luistella myötäpäivään. Mä en vaan osaa sitä! Tai osaan mutten pääse kovaa, koska mun crossoverit siihen suuntaan on niin surkeessa jamassa. Tätä mun pitää ehdottomasti treenata lisää. Mut freshmeattien vauhdissa pysyin, niin jatkoin drillin loppuun sit siellä. 

Kun tää ehkä noin puolisen tuntia aikaa vienyt kidutus oli ohi, olin ihan onnellinen siitä että seuraavana ohjelmassa oli teoriaa! Tunnin verran istuttiin sitten kokoushuoneessa kuuntelemassa, kun Tukholman tuomari Fluke Skywalker valaisi niitä hankalimpia sääntöjä. Monet jutut oli tuttuja, kun vastikään oon sitä sääntökirjaa päntännyt minimum skillsien takia, mut tuli siellä paljon uuttakin tietoa.

Faces in places luentohuoneessa!

Luennon jälkeen vetästiin taas luistelukamat päälle ja suunnattiin radalle kuuntelemaan Swede Hurtin ja Mad Maloonyn opetusta. Vuorossa oli aikalailla perusjuttuja, nimittäin asiaa asennosta, potkuista ja crossovereista. Opeteltiin potkimaan tehokkaasti nimenomaan crossovereita tehdessä, ja tehtiin niitä mm. parin kanssa, tarkoituksena edetä samaan tahtiin ettei potkita toisiamme. Tehtiin myös omista treeneistä tuttua junahommelia, jossa etummainen luistelija vetää letkaa perässään. Tän leikin aikana multa irtosi yksi rulla, enkä ees huomannut ennen ku Mad Maloony tuli ojentamaan sitä rullaa mulle. OHO! Tän opetuksen jälkeen meillä oli ruokatauko. Ja sit scrimmage!

Scrimmage vähän pelotti, koska tällä kertaa me pelattais sinisen ryhmän, eli edistyneitten, kanssa yhtäaikaa. Ne oli jo alottanu pelaamisen meien ruokiksen aikana, ja liityttiin mukaan sit puolivälissä. Onneks isoja tyttöjä oli kuitenkin kehotettu olemaan vähän varovaisempia meidän kanssa, ettei ne ihan hitannu meitä kuoliaiks. Ekat jamit varsinkin meni ihan ohi. Mulle oli sanottu että mitä teen, missä oon ja kenen kanssa. Mut sit pelitilanteessa kaikki tapahtuu niin nopeesti ettei tajua mistään mitään. Onneks sinisen ryhmän tyypit oli hyvin selvillä kaikesta ja sai siinä samalla meiet vähän kokemattomammatkin pysymään joten kuten kartalla. Parin jamin jälkeen istahdin vahingossa jammerin penkille, eikä siitä sit enää päässyt pois. Pelotti! Mut loppujen lopuks se jami oli mun viikonlopun kohokohta, se meni nimittäin niin hyvin! Eikä kyl missään nimessä mun itseni ansiosta, mulla vaan sattu olemaan niin sairaan hyvä blokkeri auttamassa mut läpi kerta toisensa jälkeen. :-D Mustan joukkueen jammeri joutui jamin alkuvaiheessa boksiin, ja mä sain sit yksinäni liihottaa menemään. Se oli hienoo se. Ja pidin huolen etten joudu jammaamaan enää toista kertaa, ettei päällimmäiseksi fiilikseksi pääse jäämään mitään suurta pettymystä. :D Seuraavalla puoliajalla siniset häipy muihin puuhiin ja me saatiin jatkaa peli loppuun keskenämme. Hauskaa oli sekin, mut oltiin me kyl vähän enemmän hukassa taas siinä vaiheessa. Mut ei se mitään, koska oon vaan niin fiiliksissä siitä että joku Mad Maloony oli siinä meillä bench managerina. Ihan siistii sillee. Tai vikan puoliskon meil oli kyl Becky Lawless, mut oli seki aika siisti tyyppi.

Becky Lawless.

Samas kuvas Mad Maloonyn kans. Iiiihhh!1

Scrimmagen jälkeen oli aika voittajafiilis. Meien viikonlopun luistelut oli luisteltu, eikä kukaan ees kuollu. Mäkin onnistuin säästämään selkäni/perseeni suuremmilta vaurioilta, enkä kaatunu koko viikonlopun aikana perseelleni kun vaan tasan kerran. Aika suuri saavutus! Unohduttiin fiilistelemään henkiin jäämistämme vähän liiankin pitkäksi aikaa, myöhästyttiin nimittäin päivän toiselta teoriatunnilta.... Se käsitteli luistimia, rullia ja varusteita noin yleensäkin, ja sen meille piti Hyper Nova. En voi tarpeeks hehkuttaa miten siistiä oli olla oppimassa tommosilta superihmisiltä. Mä en oo koskaan tavannu ees Suomen parhaita pelaajia, mut nyt tuolla vaan tuijotin lähietäisyydeltä noita Ruotsin ihmisiä ja opin niiltä kaikkea uutta. Niin siistiä.

Voittajat!

Viimesenä ohjelmassa oli sit enää venyttelyt, jonka jälkeen oli aika valmistautua afterpartyihin. Vietettiin muutama tunti hostellilla ja lähdettiin sit kävellen etsimään jatkopaikkaa. Käveltiin jotain superkorkeella olevaa siltaa pitkin ja Tukholma näytti upeelta. Mä en tunne sitä kaupunkia yhtään, kun oon vaan joitakin kertoja krapulaisena matkannu satamasta keskustaan ja takaisin. Jatkopaikka löytyi muutaman harha-askeleen jälkeen mielenkiintosesta paikasta keskeltä risteystä, jonkun vilkasliikenteisen tien alapuolelta. Heti sisään päästyämme tilattiin ruokaa.

Ruoka oli hyvää ja meininki kans. Jaettiin bootcampin koutseille kiitokseksi Kouvola Rock n Rollersin pinssit. Mä olin kahden siiderin jälkeen jo ihan valmis nukkumaan, ja lähdettiinkin jo kai yhden aikoihin takas hostellille. Lentokentällä oltiin aamulla jo kahdeksan jälkeen.

Sain tosta viikonlopusta paljon lisää treenimotivaatiota. Meien harmiksemme suurin osa derbytreeneistä on nyt peruttu, kun erään koulun liikuntasali sulki ovensa meien nenän edestä. Valitettavasti ihmiset ei ihan käsitä, ettei me tehdä mitään pahaa niiden lattioille. Mut onneks voi treenata muutenkin! Tänään käytiin luistelemassa jäällä, huomenna oon menossa kokeilemaan ekaa kertaa ikinä bodycombattia.

Kuvat on muuten varastettu Riinalta ja Tialta, kiitos vaan!

No se buutkämppi, osa 1

Matka Tukholmaan alkoi torstai-aamuna neljältä. Ihan sillee inhimillinen aika lähtä ajelee lentokentälle. Nukuin siinä jotku hätäset parin tunnin unet, panikoin vähän että onks mulla kaikki tarpeellinen mukana, ja kipitin tien varteen oottamaan kyytiä. Kerättiin koko meien viien hengen porukka kyytiin ja ajeltiin Helsinki-Vantaalle. Mun voimia koeteltiin jo siinä vaiheessa, kun käveltiin kaikkine laukkuinemme parkkikselta sisälle ja etsimään oikea check-in. Hankkiuduttiin isoimmista laukuista eroon ja suunnattiin aamupalalle.

 

Lento lähti kahdeksalta ja meni kyllä ihan yhdessä hujauksessa. Ensin noustiin, sit oltiin hetki yläilmoissa ja kohta jo laskeuduttiinkin. Ei siinä ehtiny ku vähän silmiä ummistaa. Lentokentällä seuraamme liittyi yks Helsinki Roller Derbyn tuomari, joka sai rauhoitella muutamaa hermostunutta tyttelöistä siinä vaiheessa, kun meidän laukkuja ei ruvennut näkymään. Saatiinkin ootella niitä jokunen tovi, kun ilmeisesti joku nostolaite oli sanonut sopimuksen irti kesken kaiken. Mutta tuli ne laukut sieltä sit kuitenkin! Otettiin tilataksi suoraan Messuhallille, jossa bootcamp siis järjestettiin. Oltiin melko varmoja ettei ehditä ajoissa, kun ekat harjotukset alko jo kello 10, mutta jotenkin ihmeen kaupalla oltiin kuitenkin paikalla ihan ajoissa.

Heti alkuun meidät jaettiin kolmeen ryhmään taitotason mukaan. Riina pääs konkarina siniseen ryhmään (Blue Bastards) ja me muut oltiin Mellow Yellow, kun ollaan jo suoritettu minimum skills muttei silti olla mitään mestareita eikä meillä juuri oo pelikokemusta. Aloittelijoille oli sit vielä punainen ryhmä, Red Roovers. Omasta ryhmästään sai merkiksi värillisen teipinpalan rannesuojaan, ei päässy sit oma paikka unohtumaan.

Messuhalli oli semmonen valtava rakennus (no eiks ne aina oo), jonka yhdestä hallista oli varattu ihan reilun kokonen alue Roller derbylle. Sinne oli väsätty kaks rataa, joista toinen oli ihan oikeen kokonen, toinen tais olla vaan 90% mut melkeen täyskokonen siis sekin. Jengiä oli jonkun verran paikalla, ja lähinnä siellä kuuli ruotsia puhuttavan. Mut ilmeisesti osallistujia oli Ruotsista, Suomesta, Tanskasta ja Norjasta. Valmentamassa oli Ruotsin huiput Swede Hurt ja Mad Maloony, sekä Becky Lawless ja Twisted T. Oli jotenki vaan niin tosi siistiä päästä tommosten tyyppien valmennettavaksi!

Ekana varsinaisena ohjelmanumerona oli onskate warm-up, ja se oli kaikille ryhmille yhteinen. Siinä luisteltiin pakassa ja tehtiin porukalla kaikkea mitä koutsi milloinkin käski tehdä. Eli hypittiin, siirryttiin reunasta reunaan, hipelöitiin kaveria ja sen semmosta kivaa ja jännää. Mun fiilis siellä kovaa vauhtia etenevän ison pakan keskellä oli vähän semmonen, etten ois koskaan ennen luistellu. :-D En muista kuuluks tähän lämmittelyyn muutakin juttua. Mut seuraavalla tunnilla tehtiin pysähdyksiä ja nopeita lähtöjä. Se oli ihan hauskaa. Sit oli tunnin ruokis, jonka jälkeen SCRIMMAGE! Eli siis harjoituspeli. Vähän jännitti. Ruokiksella ei uskaltanu syödä mitään kovin raskasta, ettei pelatessa pääse oksu. Vetästiin jossain siinä messuhallin ravintolassa salaatit. Scrimmage oli superkivaa. Meillä oli tuomarit, hyvä rata, bench managerit ja kaikki ihan niinku oikeissakin peleissä. En välttämättä mitenkään ihan hirveen hyvä ollut, mut oli se kyllä tosi hauskaa. Meien ryhmästä monikaan ei ollu koskaan ennen osallistunu scrimmageen, ni ei ollu itelläkään mitään paineita siitä että osaako siellä tehdä mitään oikein. Scrimmagen jälkeen oli vähän off-skate jumppailua, tai lähinnä meille näytettiin erilaisia liikkeitä mitä offskate tunneilla voi ja kannattaa tehdä. Sit oli hitting/blocking -tunti, jossa keskityttiin lähinnä tekniikkaan, eikä siihen että mäiskitään täysillä. Tän jälkeen venyteltiin koko porukan voimin pitkään ja hartaasti.

Nyt kun kirjotti noi tolleen tiivistetysti ylös, ni kuulostaa tosi vähäiseltä treenimäärältä. Mut oli siinä kyl ihan riittämiin luistelua ja kaikkee muutakin rehkimistä!

Lead jammer! Meikä!!

Muutama vähän väsähtänyt matkaaja ruokalevolla!

Lähdettiin kuudelta messuhallilta etsimään junaa, ja voin kertoo että fiilis oli siinä vaiheessa aika väsähtänyt! Löydettiin juna, mut lähdettiin ensin väärään suuntaan. Kesti siis pieni hetki ennenku päädyttiin oikeeseen paikkaan ja löydettiin meien hostelli. Yövyttiin Mosebacke Hostellissa, se oli semmonen aika kiva ja edullinen. Oltiin siellä sen verran että vähän freesauduttiin, ja sit lähettiin ettimään jostain jotain kivaa ravintolaa. Törmättiin kadulla sattumalta siihen taksimatkalta tuttuun Helsingin tuomariin, joka kehotti meitä astumaan sisään johonki pubiin/baariin, josta sai myös ruokaa. Me tehtiin työtä käskettyä. Paikka vaikutti oikein kivalta, nimee en kyllä yhtään muista, mut ruoka oli vähän pettymys. Tilasin kanapastan, eikä siinä ruokalistassa missään kohtaa lukenut että kyseinen ruoka olis tulista. Ja se tosiaan oli tulista... Mut eipä siinä, maha oli ainaki melkein täys ja väsymys semmosella levelillä, ettei voinu ku haaveilla sänkyyn kaatumisesta. Käppäiltiin takas hostellille ja heitettiin niin väsynyttä läpyskää etten voinu ku itkee ja nauraa yhtäaikaa mun yläsängyssäni.

Näin hauskaa meillä oli kun käytiin syömässä....

Siinä se eka päivä olikin näin lyhyesti. Hyvä päivä, mut otti se vähän koville. :D Kerron loput sit ensi kerralla, pysykää kanavalla!

DERBY-JEE

Nyt ois muutama Roller derbyyn liittyvä jeejee-juttu. Eka on se, että oon ilmoittautunut Winter Games 2012 -tapahtuman Roller derby bootcampille. Tää tapahtuma on siis Tukholmassa heti tossa Tammikuun alussa. Lentoliput on hommattu, nyt vaan kun jaksais vielä hetken oottaa! Ihan sairaan jännää päästä treenaamaan kaikkien siistien tyyppien kanssa, ja vieläpä oikeen ULKOMAILLE!

Toinen jeejee on tietysti se, että Team Finland nappasi tossa viikonloppuna Toronton MM-kisoissa viidennen sijan. Ihan sairaan hyvä sijoitus! Ja parastahan on tietysti se, että selätettiin Ruotsi. Selkeesti on kehitystä tapahtunut sen taannoisen Helsingissä pelatun Suomi - Ruotsi -ottelun jälkeen. Hyvä Suami! Kisoja netistä seuratessa sai taas uutta kipinää omaan treenaamiseen, tulispa mustaki niin hyvä! Ja parempi! Kuvat Marko Niemelä.