SIRKLASIN!!

 

Kuva minusta luistimilla. Levee haara-asento nyt ei liity mitenkään mihinkään, kunhan hengasin.

 

Kuva asusta, jossa pyörin keskellä kaupunkia, kun unohdin kameran autoon. Reinot. <3

Kuva uusista shortseista, jotka pääsee luistelemaan tänään.

Kuva poikaystävän ostamasta yllätyksestä. Ihana!

Heitettiin eilisten treenien jälkeen Marian kanssa läppää, että mun pitää kirjottaa blogiin vaan: "VITTU MÄ SIRKLASIN!!!!". :D Niin, mä tosiaan sirklasin, vaikka se tuntu ajatuksena niin hirveen pelottavalta. Nostaa nyt jalkaa ilmaan kesken kaiken ja vielä mutkassa! Mut mä tosiaan tein sen. Alkuun ehkä vähän vahingossa, mut sit kokeilin uudestaan ja uudestaan ja kyllähän se jotenkin onnistu. Ehkä vähän huteraa se meneminen vielä, mut tunsin kyllä suurta onnistumisen iloa! Parasta tässä vasta-alkajuudessa (onks tää sana?) on just se, kuinka nopeesti kehittyy. Joka kerta oppii uutta. Sirklaamisen lisäks harjottelin vielä jarrutuksia ja muita perushommia.

Tänään onkin ollut kaikinpuolin voimaton olo. Jalat on vähän spagettia ja energiaa ei tunnu riittävän mihinkään. Mut meen nyt kuitenkin tänään jatkamaan vielä harjotuksia, ja toivon etten oo huomenna ihan hirveen kuollu. Treenien jälkeen varsinkin alaselkä on nyt joka kerta (huimat kaks treenikertaa joo-o) ollu ihan superjumissa ja rikki ja palasina, voi olla ettei se vaan oo tottunu tommoseen puuhaan. Tai ainaki kovasti toivon, että tää on semmonen vaiva joka ajan kanssa helpottaa. Ei oo nimittäin noi selkäkivut hirveen kiva juttu. Mut lähenpä tästä taas parkkihallille pyörimään, tsau!

Bloglovin

Seuraa blogiani Bloglovinin avulla!

En just ostanu urheilukamoja...

Tänään ois ekat treenit juhannuksen jälkeen. Viikon tauko takana ja ehdin jo nähdä untakin siitä hetkestä, kun pääsen taas luistimille. Eli intoo riittää!

Tässä parit kuvat juhannukselta. Oli luvattu tosi kurjaa ja sateista säätä, mut varsinkin illat oli poutaisia ja kauniita. Mökki oli kivalla paikalla, ja usvainen, tyyni järvi ihan hullun nätti. Eikä kukaan hukkunut!

Äiti oli tänään käymässä Kouvolassa, ja pyörittiin sen kanssa kaupoilla. Nyt multa löytyy ne kaipaamani jutut, eli treenikassi ja juomapullo. En ois vielä muutama kuukaus sitten ikinä uskonu, että tuun tämmösten perään haikailemaan.

Kassiin mahtuu kivasti kaikki kamat kerralla. Ekoissa treeneissä raahasin osan kamoista repussa, ja loput sitten kangaskassissa. Poislähtiessä ne ei meinannu mahtua enää takas ja jouduin kantamaan vesipullon siinä toisessa kädessä vielä erikseen. Joten tää on nyt erittäin jepa!

Lisäks mulla on kahet uuet shortsit, jotka aattelin lähinnä derby-käyttöön. Toiset löyty H&M:ltä niin, että äiti huikkas että "Kato millaset shortsit..........." ja meitsi ihastu niihin. Mut ne esiintyy varmasti kuvissa vielä täällä, ni ei tarvi niitä nyt sen kummemmin erikseen esitellä. Tää harrastus on ihana tekosyy hamstrata shortseja, hotpantseja, sukkiksia ja polvisukkia!

Mut joo, kohta luistelee. Siitä sit lisää myöhemmin!

Päästiin lehteen!

Klikkaa kuva isommaksi!

Päästiin jo lehteenkin muutama viikko sitten, vaikka toiminta on vielä ihan alkutekijöissään. Itse seurasin tätä kuvaustilannetta onnellisena sivusta, kun ei vielä ollut välineitä. Pikaisen laskutoimituksen jälkeen väittäisin, että meitä on nyt jo kaksitoista luistimellista tyttöä! Tänäiltana ois treenit vähän isomman porukan kanssa, mutta oon harmikseni töissä iltakahdeksaan asti. Seuraavat luistelut sit vasta juhannuksen jälkeen!

Lehtijutun on skannannut Riina.

Ekat reenit!

Oltiin Marian, Heinin ja Riinan kanssa luistelemassa reilut kaks tuntia tuolla ihanan hämyisellä parkkihallilla. Muuten siellä on tosi hiljasta ja paljon tilaa, mut ilmeisesti se on myös joku mopopoikien ja autoamisten kohtauspaikka. Hirveen kiva... Harjoteltiin ihan perusjuttuja, kuten erilaisia jarrutuksia ja oikeenlaista tapaa kaatua. Tässä lajissa tulee kuitenkin lennettyä nurin varmasti ihan jatkuvasti, ni on aika tärkeetä että osaa sit lennellä ilman että rikkoo ittensä.  Ihan kiva on kans ottaa vähän tuntumaa suojiinkin. Aluks tuntu hirveen pelottavalta pudottautua polvilleen, mutta on noi suojat kuitenkin sen verran hyvät, ettei se juuri missään tunnu. Muutenkin oon tosi tyytyväinen mun varusteisiin, ne luistimiin vaihtamani uuet renkaatkin toimii tollasella pohjalla ihan unelmahyvin. Kääntyminenkin käy tosi näppärästi kun poikaystävä vähän löysäili jotain kivoja pikkumuttereita noista päivällä. Mut sirklata en kyllä osaa, enkä uskalla ees yrittää. Ootan sitä päivää kun oon tarpeeks rohkea!

Heini.

Meitsi ja Maria. Luistimien päällä on jotain ihmeellistä PVC:n näköstä teippiä, jottei kaatumisharjotuksia tehdessä ihan pilattais luistinten pintaa. Mun polvisuojat näyttäs kyllä olevan jotenkin ihan vänkyrällään tässä.

Hauskaa oli! Oikeenlainen polvet-koukussa-matalalla -luisteluasento ois varmaan ihan hyvä oppia, nyt kun tulee mentyä vähän turhan suorassa. Heitinkin tuolla, että ois siistiä jos meillä ois semmonen peilisali, jotta näkis kokoajan itse miten tyhmässä asennossa lipuu menemään. Mut eiköhän se asento sieltä vielä löydy. Nyt on selkä kipeenä, jalat vähän vetelänä, sukkahousut rikki (no ne oli kyllä jo ennestäänkin) ja nenästä tulee mustaa räkää.

Ihan ehdottomasti tarttisin nyt jonkun ison kassin, johon mahtuis luistimet, kypärä, kaikki suojat ja vesipullo kätevästi kerrallaan. Ja myös jonkun katu-uskottavan urheilijajuomapullon voisin haluta.

VIHDOIN!

 

Nyt ne varusteet on viimeinkin täällä. Eihän siitä tilaamisesta ookaan vielä kun kolme viikkoa! Ei tosin saatu paketissa vielä ihan kaikkea, nimittäin kolmista S-koon kyynersuojista saatiin vasta yhdet, ja tais sieltä yhdet ulkorullatkin vielä uupua. Nyt sit vähän vuorotellaan niitä suojia ennenku loput tulee. :D

Kävin heti eilen illalla tossa viereisellä parkkiksella vähän kokeilemassa. Viimeks mulla on ollu rullaluistimet jalassa noin kymmenen vuotta sitten, ja siltä se mun meneminen vähän näyttikin. Poikaystävä tais olla pettynyt ku ei nähny minkäänlaista vauhdin huumaa vielä, haha. Mut tästä se lähtee. Tänään vaihdeltiin luistimiin ulkorullat ja pyöreet jarrut, ja kävinpä testaamassakin niitä parkkihallin kivan tasaisella betonilla. Tuntu vähän kivemmalta mennä siellä kun asfaltilla. Ja hitto että siinä hommassa tulee hiki, vaikkei se ees tunnu miltään urheilulta.

Illalla ois vielä vähän oikeemmanlaiset treenit, kun Riina tulee vähän opastamaan mua, Heiniä ja Mariaa. JEE!

Sairaan innoissaa

Mulla on aiemmin ollut blogi pystyssä pariinkiin otteeseen, mutta oon aina melko pian turhautunut siihen hommaan. Siihen, ettei mun jutut tai kuvat jaksa kiinnostaa mua itteänikään. Mut nyt oon keksiny jotain, josta jaksan olla ihan sairaan innostunu, ja josta jaksan jauhaa väsymättä vaikka kuinka pitkään. Tää blogi tulee olemaan paikka kaikelle roller derby -vöyhötykselle; treenijutuille, valituksille kipeistä lihaksista ja valtavista mustelmista, oman kehityksen seuraamiselle jne. Ja ehkä siinä sivussa tulee kirjotettua muutakin, saa nähä.

Okei, on ehkä vähä dorkaa selittää kuinka SAIRAAN INNOSTUNU jaksankaan olla, kun todellisuudessa mun derby-kamppeet on vielä matkalla Briteistä tänne kauas Kouvolaan. Oon siis alottanu tän harrastuksen nyt vasta tutkimalla kuumeisesti kaikkea lajiin liittyvää, tuijottamalla tuntitolkulla videoita YouTubesta ja miettimällä pääni puhki itelleni sopivaa pelinimeä. Mut ylläolevan kuvan kamat (+ polvisuojat, kyynärsuojat, ulkorenkaat ja pyöreet jarrut) on toivottavasti täällä vielä tän viikon aikana, ni pääsen tositoimiin. On ehkä turhaa mainita, etten millään jaksais oottaa.

Palaillaan sit kun kamat on täällä ja oon valmiina iskemään naamaa asfalttiin!